tiistai 22. marraskuuta 2016

Pelastetaan Konepajan Bruno!

Hei pitkästä aikaa. Jouduin aktivoitumaan täällä hyvän asian vuoksi ja palaamaan kirjoitustyön pariin. Jospa tätä kautta saisin huomiota tärkeälle asialle, ja haastettua muutkin kirjoittamaan sähköpostia Helsingin kaupungille.

Kävin viime kesänä Vallilan vanhalla konepaja-alueella fiilistelemässä uuden ja vanhan yhteensulautumista, ja arkkitehtonista tunnelmaa Brunossa, ja ihastuin paikkaan aivan täysin. Jo tuolloin tosin oli tiedossa, että rakennukset omistava VR tahtoisi myydä ne sveitsiläiselle Bauhaus -rautakauppaketjulle.

Vastustin tätä tilannetta osallistumalla itsekin adressiin, jolla kerättiin nimiä suunnitelmaa vastaan. Nimiä tuli lähemmäs 13 0000, ja adressi luovutettiin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäelle sekä VR-Yhtymän ympäristö- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Otto Lehtipuulle lokakuussa. Tämäkään ei kuitenkaan riittänyt, sillä nyt vaikuttaisi siltä, että VR yrittää todellakin ajaa oman agendansa läpi. Tämän päivän Helsingin Sanomat uutisoi nimittäin että "Bauhaus tulossa Helsinkiin Konepajan Brunon tilalle – VR hakenut poikkeamislupaa". Siitäkin huolimatta, että alueelle uusia asuintaloja rakentanut NCC on visioinut alueesta upeaa kulttuurillista ympäristöä niin omien talojensa- kuin muillekin lähialueen asukkaille.

Nämä suunnitelmat ovat luettavissa NCC:n kotisivuilla, ainakin toistaiseksi, mutta niitä on ilmeisesti alettu poistaa, sillä ainakaan Facebookista materiaalia ei enää löydy. Tallensin myyntimateriaalin varalta myös omaan palvelintilaan PDF-muodossa, mikäli aiempi linkki ei toimi, löydät esitteen TÄÄLTÄ!







VR:n poikkeuslupahakemukseen on kuitenkin vielä pieni mahdollisuus vaikuttaa. Kaupunkilaiset Vallilan konepajan puolesta Facebook-ryhmässä nimittäin ohjeistetaan lähettämään kaupungille mahdollisimman hyvin perusteltu mielipide puolesta tai vastaan. Kaikki mielipiteet liitetään päätösasiakirjoihin ja otetaan päätöksenteossa huomioon.

Asiasta järjestetään laaja kuulemiskierros ja Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston mukaan asiaan saavat jättää muistutuksen kaikki, jotka kokevat, että hanke vaikuttaa heihin huomattavasti.

Näin saat äänesi kuuluviin:

1. Tutustu hankkeeseen liittyvään materiaaliin osoitteessa http://smarturl.it/kpaja_aineisto

2. Lähetä mielipiteesi Helsingin kaupungin kirjaamoon sähköpostitse osoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi 14.12.2016 mennessä. Mainitse otsikkokentässä diaarinumero HEL 2016-010635

Asian tiimoilta lähetetään kaupungin toimesta myös laaja kuulemiskirje, joka toimitetaan naapuritaloyhtiöille, kaupunginosayhdistyksille ja muutamalle muulle yhdistykselle ja viranomaiselle.


Tässä julkinen kirjeeni Helsingin kaupungille.

Hei!

Olen järkyttyneenä seurannut VR:n suunnitelmissa olevan Vallilan konepajan alueen täydellistä rappioittamista. En ole missään päin Helsinkiä aistinut samanlaista kansainvälistä ilmapiiriä, kuin Brunon alueella. Lähemmäs Berliiniä ei ole mahdollista päästä, mutta toisin kuin siellä, Suomessa on valtava tahto tuhota kaikki kulttuurillinen ja elämyksellinen bisneksen tieltä.

Oheisessa liittämässäni NCC:n alkuperäissuunnitelmassa konepajan alueen suunnitelma "Fredriksberginä" vaikuttaa juuri sellaiselta, jossa minä, ja arvatenkin lähemmäs 13 000 muutakin Konepajan Brunon säilymisen puolesta adressin kirjoittanutta viihtyisimme. On peräti harvinaista, että asuintalojen markkinoinnissa on tuotu tälläinen näkemys esille, vaikka NCC ei pajan rakennuksia omistakaan.

Nyt on tärkeää, että Helsingin kaupunki ottaa tässä ehdotukset tarkasti harkintaan, sillä tälläisiä aluekokonaisuuksia ei ole enää jäljellä monia. Suvilahti halutaan asuinkäyttöön, Teurastamon alue on sinänsä ihan viihtyisä, mutta molemmat näistä alueista jäävät merkittävästi kaupunkimaisuudessa Vallilan konepajasta jälkeen. Vallilassa on tunnelmaa ja kaupungin sykettä, kun taas Teurastamolla ja Suvilahdessa ollaan hieman sivussa, ja hieman liikaa teollisuusalueella.

Vallilan konepaja-alueen säilymisessä kulttuurillisessa käytössä on suuri merkitys nuoremmalle sukupolvelle, johon en itse edes kuulu. Tälläistä tilaisuutta ei saa heittää hukkaan. Kukaan ei halua alueelle lisääntynyttä autoliikennettä ja hengetöntä rautakauppaa.




maanantai 28. maaliskuuta 2016

Wolt laajensi Tampereella

Alkuvuodesta Wolt ja Foodora molemmat rantautuivat vihdoin Tampereelle. Kyseessä on siis pääsääntöisesti kännykän kautta käytettävä sovellus, jonka avulla voi tilata ruokaa useista ravintoloista kotiinkuljetettuna. Foodora toimii myös tietokoneen kautta selaimella. Homma toimii ainakin testaamani Woltin osalta siten, että tunnuksen luotuani syötin osoitetietoni, ja korttitietoni järjestelmään, jonka jälkeen tilaaminen onnistui käytännössä muutamalla painalluksella.

Alkuun kuljetusalueen rajat eivät aivan yltäneet omalle asuinalueelleni, mutta muutama viikko sitten huomasin Foodoran kuljettajan omalla pihalla, ja aloin tutkia asiaa uudelleen. Samalla selvisi, että molemmat palvelut olivat jo laajentaneet melko nopeasti toimitusaluettaan, ja tilaus onnistuisi.

Kesti kuitenkin tähän saakka, että sain aikaiseksi tätä kokeilla. Saavuin hetken aiemmin kotiin kylläkin rautatieasemalta, johon päättyi reilun viikon mittainen talvilomani Helsingissä, Tukholmassa ja Hankasalmella. Mukana oli kuitenkin rinkka, putkikassi ja kangaskassi, joiden kanssa ravintolaan meno ei houkuttanut. Niinpä heti kotiin päästyäni pistin Woltin laulamaan, ja kokeilin tehdä tilauksen Classic American Dineriin.

kaikki meni mainiosti, ja odotteluaikakin oli lyhyempi, mitä yleensä esimerkiksi pitsaa tilatessa. En aivan tarkkaa toimituksen kestoa laskenut, mutta sovellus arvioi sen 37 minuuttiin ennen tilausta, ja sen etenemistä pystyy seuraamaan kännykän ruudulta reaaliajassa. Ensimmäinen 25 minuuttia meni ruuan valmistukseen, ja tämän jälkeen kartalla näkyvä autokuvake lähti kulkemaan kohti asiakasta, eli minua. Luultavasti aika oli kuitenkin melko hyvin tuon luvatun puitteissa. Ainoa miinus tulee siitä, että ruoka oli valitettavasti jo hieman jäähtynyttä. Tämä ongelma tosin koskee yleensä kaikkia kotiinkuljetettuja ruokia, eikä ole vain Woltin ongelma. Omasta mielestäni asiakas ei edes voi odottaa saavansa täysin samanlaista annosta eteensä, kuin jos menisi ravintolaan istumaan. Itse olin todella tyytyväinen tähän palveluun, ja sen helppouteen. Kunhan vain Maka Sushi tai Hook ovat seuraavalla kerralla tilatessani avoinna, tuskin maltan odottaa sinne saakka!

Jos et ole vielä rekisteröitynyt Woltiin, syötä koodi JOONASV rekisteröityessäsi, ja siten me molemmat, sinä ja minä, saamme 5€ käyttörahaa seuraavaa tilaustamme varten. Melkoista verkostomarkkinointia, mutta mikäs siinä kun homma toimii ja kuka nyt ilmaisesta kieltäytyisi? :)




sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Suomi lähtee Euroviisuihin

En edes ollut ajatellut kirjoittaa blogiin tästä aiheesta, mutta johtuen mun suuresta innostuksesta Euroviisuihin, ja sen historiasta täälläkin, tuli sellainen fiilis katsottuani Uuden Musiikin Kilpailun tänään telkkarista, että haluan omista suosikkibiiseistäni kirjoittaa.

Nimittäin nythän on niin, että ensimmäistä kertaa Suomen esikarsintahistoriassa ikinä, oli useita oikeasti hyviä biisejä. Sekä ihan biiseinä, että Euroviisubiisimäisinä. Viime vuosi oli sikäli poikkeuksellinen viisuvuosi, että kannustin Pertti Kurikan Nimipäiviä, joiden kappale ei omana itsenään ollut edes PKN:n parhaimmistoa, saati sitä viisumatskua, joka mulle näissä yleensä on tärkeää. Halusin vain tukea ajatusta, ja nähdä bändin pääsevän Itävaltaan saakka. En missään vaiheessa uskonutkaan heidän voittoonsa.

Sen sijaan tänä vuonna suomalaisilla on todella vaikea valinta, kun äänestämme tästä koko huikeasta laatubiisien määrästä vain yhden jatkoon. Ja kun sen yhden pitäisi olla se paras, se menestyskappale. Osaako Suomi äänestää?

Toinen vahva puoli tänä vuonna ovat musiikkivideot. Ja vaikka niillä ei Euroviisuissa merkitystä olekaan, sillä menestyksen avainhan on, että myös esityksen pitää olla lavalla spektaakkelimainen, ovat useimmat videot itsessään jo mielettömän hienoja. Live-esityksiin päästään ensi kuun puolella, ja suurella mielenkiinnolla odotan sitä, miten osa omista suosikeistani hoitavat sen tontin.

Koska hyviä biisejä on niin paljon, en itse millään pysty valitsemaan yhtä, tai edes kahta parasta biisiä. Se on todellakin poikkeuksellista, sillä yleensä näin kansainvälisen kuuloista, ja kovatasoista karsintaa ei todella olla ennen kuultu. Listaan kuitenkin alle ison pinon suosikkejani, kuitenkin siten, että ensimmäiset kolme muodostavat ne viisumielessä toimivimmat, ja viimeiseksi jäävät siten kolme kappaletta, jotka ovat vain toimivia omassa genressään, mutta joiden en usko Euroviisuissa pärjäävän.

Mikael Saaren esitys putoaa sinne väliin, siitä en osaa sanoa mitään kumpaankaan suuntaan, vaan hieno biisi se on. Liemisen videon taustahahmojen asut ovat koko kisojen parasta, mutta ei tällä tyylillä Euroviisuihin mennä. Rafaela Truda taas yllätti biisinä ja putosi allekirjoittaneeseen aivan kympillä. Samoin Gušani Brothersin kappale on valmista kauraa tanssilattioille, mutta viisuissa niistä kumpikaan tuskin voisi menestyä.

EDIT: Biisit löytyvät myös Spotifystä!














torstai 26. marraskuuta 2015

Hermostuneet ja ahdistuneet

Aivan juuri ennen viime vuodenvaihdetta ehdin kertoa, kuinka ensimmäinen koskaan julkaisemamme omakustannelevy oli vihdoin löytänyt tiensä digitaaliseen muotoon.

Nervous+Anxious projektin uudelleenlämmittelyn myötä olemme tänä vuonna pitäneet jo kaksi studioviikonloppua lisää, uusia biisejä on syntynyt, osaa niistä on voinut kuulla tuolta edellämainitulta Soundcloud -tililtä, mutta osa odottaa vielä virallista julkaisuaan.

Tämän vuoden varrella myös seuraavat julkaisumme ovat päätyneet laajempaan jakeluun. 'Anxiety Disorder EP' seurasi aikanaan tuon ensilevyn jalanjälkiä, sillä sekin oli omakustanne. Se näki päivänvalon n. vuosi edeltäjästään, kesällä 2008. Sen jälkeen olikin hiljaiseloa. Matkan varrelle on tosiaan tullut useampia mutkia, huono vinyylimyynti, kovalevyn rikkoutuminen ja mm. kakkoslevyn jakelijan konkurssi, jossa menetimme lähes kaikki jo maksetut levymme. Tänä päivänäkään meillä ei ole tietoa, minne suuri osa tuosta 500 kappaleen painoksesta päätyi Nu Urban Musicin konkurssin seurauksena. Niinpä erityisesti juuri sen saaminen digimuotoon oli aika tärkeä saavutus.

Kaikkein tuoreimpana, tänä syksynä kuitenkin julkaistiin kolmas omakustanteemme. Tällä kertaa pelkästään netissä suurelta osin näistä aiemmista epäonnistumisista johtuen. 'Metabolic Disorder EP' sisältää jälleen neljä biisiä, jotka tosin kaikki ovat vuosilta 2008-2009, mutta joita juuri kukaan ulkopuolinen ei ollut vielä aiemmin kuullut. Vinyyliin paluukin kiinnostaa, joskin entistä pienempinä painoksina, mutta ainakin toistaiseksi suunnitelmissa on jatkaa ainoastaan digijulkaisujen parissa. Suunnitteilla on kaksi EP:tä lisää, joista seuraava tulee olemaan jotakin aivan muuta, kuin nämä kolme ensimmäistä. Viideskin on mietinnässä, ja sillä palataan jälleen breakbeatin kantaan.

Näitä odotellessa voi kuunnella kaikkia kolmea esimerkiksi Spotifyn kautta.




lauantai 21. marraskuuta 2015

Uuden aikakauden disko

Tiedän jo etukäteen, että tämän postauksen sisältö on äärimmäisen marginaalinen. Tämä kuitenkin kuuluu yhtenä tähän neljän sarjaan, jonka lupasin viime viikolla. Erityisesti tämä jos joku, on kuitenkin omia kuriositeettejani varten, ja biisit tietysti jatkossa myös kätevästi kirjanmerkkinä taltiotuna yhteen paikkaan, josta minun itseni on helppo palata näihin.

Konemusiikin ystävänähän mulla on pitkä historia mm. teknon parissa, mutta ilman discoa ei olisi teknoakaan. Itselle etenkin 80-luvun disco on ollut jo lapsesta saakka melkoisen tärkeässä asemassa, sillä kyllä kasarin lopussa Sabrinat, Samantha Foxit, Modern Talkingit yms. olivat kovassa huudossa. Aikuisiällä sitten aloin perehtyä vähän obskuureimpiinkin tuotoksiin.

Koko tämän postauksen aihe sai alkunsa muutamia viikkoja sitten tästä huumorivideosta, jossa kaksi kissanpentua on laitettu "laulamaan" ranskalaisen avaruusdiskobändi Spacen 'Magic Fly' -kappaletta, joka päätyi sitä kautta myös puhelimeeni soittoääneksi. Kun sitten kaivelin esille tuon alkuperäisen biisin videon, alkoi YouTube ehdottamaan muitakin vastaavia, ja jäin koukkuun ko. genren hauskoihin videoihin. Monet näistä alla linkatuista kappaleista olivat itsellenikin täysin tuntemattomia vielä ennen kuin sukelsin avaruusdiskon historiaan. Itsehän olen syntynyt vuonna 1978, joten nuo 70-luvun ja 80-luvun alun jutut eivät olleet luontevaa kuunneltavaa vielä siinä vaiheessa. Niihin aikoihin radiossa ja sieltä nauhoitetuilla kaseteilla taisi soida lähinnä Mikko Alatalon 'Känkkäränkkä', ja M.A. Nummisen lastenlaulut, joiden luin myös myöhemmin syntyneen melkoisissa alkoholi- ja huumehuuruissa (lähdeteos Ensimmäinen aalto: Helsingin underground 1967-1970).

Jokatapauksessa, avaruus oli iso teema 70-luvun lopun eurooppalaisessa diskoskenessä, jossa erityisesti Ranskalla on ollut valtaisa vaikutus, ja se näkyykin monissa näistä videoista. Ja suuri osa näistä alla olevista videoista onkin nimenomaan ranskalaisia. Mielestäni vanhoja musiikkivideoita on hauska katsoa, vaikka musiikki ei olisikaan se ydinjuttu, tosin itse pidän kyllä näistä kaikista biiseistäkin :) Jos tämä jonkun muunkin kiinnostuksen herätti, on YouTube melko ehtymätön lähde, ja paljon lisääkin löytyy. Koitin kuitenkin valita tähän vain hieman parempilaatuisia taltiointeja.