perjantai 12. syyskuuta 2014

Hirviö heräilee

Ensimmäinen ilta Monsters of Poppia on takana. Itseltä tosiaankin vain ilta, sillä tänään on ihan normaali työpäivä. Loistavan keikka-aikataulun ansiosta ehdin kuitenkin tsekata kaksi ekaa artistia, ja hetken kolmattakin, jonka jälkeen piti lähteä kotiin. Tänään ja huomenna sitten uusiksi!

Jukkaa ja Jytämimmejä en sattuneesta syystä jäänyt sittenkään katselemaan, vaikka mainitsin siitä aiemmin olevani kiinnostunut, mutta molemmat muut näkemäni keikat yllättivät kyllä positiivisesti. Odotukset eivät torstaille olleet aivan huimat, kun The Hearing aloitteli Telakan alakerrassa, mutta ylittyivät iloisesti ihmetellessäni Ringa Mannerin äänialaa. Uusia biisejäkin kuultiin useampia, mutta kyllä ne parhaat silti olivat viime vuonna ilmestyneeltä ensilevyltä. En tiedä miksi en ole tätä aiemmin levyltä kuunneltuna huomannut, mutta livenä useampi biisi toi mulle mieleen Björkin alkupään tuotantoa, todella oivaa. Keikalla kuulin myös ensi kertaa, että 'Nothing Specialiin' on tehty videokin. En ollut sitä osannut Vimeosta kaivella, YouTubessa kun sitä ei ole, mutta nytpä tiedätte tekin :) Yksi ehdottomasti keikan ehdottomia piristyksiä ovat Ringan suloiset välispiikit.

Woodpigeon soitti The Hearingin jälkeen yläkerrassa soolona. Tämä artisti ei mulle ollut tuttu entuudestaan, ja olinkin yrittänyt ennakkoon sitä hieman kuunnellakin, innostumatta. Livenä ja riisuttuna (tämä tietysti vain kuvainnollista, koska ei ole Räjäyttäjistä kysymys), akustinen mies ja kitarakombo jaksoi siis sekin kuitenkin olla huomattavasti parempaa, mitä taltioitu materiaali. Mark Hamiltonin pehmeä ääni, ja vienosti folkvivahteiset biisit toivat kaikuja indiefolkin kuumemmistakin nimistä. Mielestäni Telakan yläkerta oli myöskin oikea paikka juuri tälle artistille. Siellä soisi enemmänkin olevan keikkoja, vaikka kuuma paikkahan se on.

Superfjordin keikkaa ehdin hetken alkuun katsoa, mutta lähdin kuitenkin kesken pois. Bändi yhdistelee sujuvasti eri vuosikymmenien elementtejä musiikkiinsa, ja keikka alkoikin rouhean 70-lukulaisella kitaroinnilla, joka johdatti musiikin lähes psykedeliseen jumitteluun. Minua tuo ei kuitenkaan ihan onnistunut transsiin saamaan, vaikka nukkumaanmeno muuten mielessä olikin.

Tänään sitten uudelleen, kun Telakalla esiintyvät mm. oululainen The Scenes ja ruotsalainen Könsförrädare. Eniten tietysti odotan Klubin lauteille nousevia Sin Cos Tania ja Jennie Abrahamsonia.




















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi on hyväksyttävänä. Pidätän oikeuden julkaista ainoastaan asiallisia kommentteja.