torstai 23. lokakuuta 2014

Tarinoita rakkaudesta ja pohjoisesta

Pari vuotta ilmestynyt Jessie Waren debyyttilevy oli kaikilla mittareilla mitattuna huikea avaus lontoolaislaulajan uralle. Odotukset jatkolle ovat luonnollisesti olleet korkealla, vaikka viime Flow'ssa näkemäni pätkä keikkaa ei aivan huippuunsa päässytkään, ja hän vaikutti lavalla väsyneeltä.

Jo noihin aikoihin ensimmäinen sinkku 'Tough Love', jonka nimeä tämä tuore albumikin kantaa, oli kuitenkin ilmestynyt, ja se kuulosti erilaiselta, päivitetyltä Jessieltä. Ja päivitetty myös on koko levy. Se on selkeästi vielä tanssilattioita kosiskelevampi, ja samalla osittain vähemmän luomua, elektronisempaa saundia. Tässä arvostelussa on muuten käytetty ja promottu jälleen levyn Deluxe -versiota, jolla on neljä biisiä enemmän.

Jos tuo biisi ei itseäni aivan vielä vakuuttanut, niin huoli kakkoslevyn hyvyydestä oli sikäli aivan turha, että kyllä tämä nyt vain pirun loistava albumi on. Ehkä tällä ei aivan samanlaista hittipotentiaalia ole kuin ensilevyllä, mutta se paras puoli, eli Jessien upea ääni ja laulutaito ovat edelleen kuitenkin keskiössä. Eivätkä tuon edellämainitun ensisinkun lisäksi lempikappaleikseni muutaman kuuntelun jälkeen osoittautuneet 'You & I (Forever)', 'Cruel', 'Say You Love Me', 'Sweetest Song', 'Want Your Feeling' ja 'Champagne Kisses' edes oikeastaan jää noista debyytin parhaista biiseistä jälkeen. Niitä yhtä hyviä tai parempia on itse asiassa tällä levyllä määrällisesti jopa enemmän, ja aika kutkuttavia ovat myöskin nuo Deluxe -version neljä ekstraraitaa.









Myös Zola Jesus nimellä musiikkia tekevältä Nika Danilovalta on ilmestynyt hiljattain uusi levy. Kirjoitin hänestä reilu vuosi sitten ensimmäisen kerran täällä blogissa, tuolloin kuitenkin kyseessä oli uudelleensovituksia omista vanhemmista biiseistä. Nyt ilmestyneellä 'Taiga' levyllä on vain ja ainoastaan uutta materiaalia.

Olen kuunnellut tätä levyä yhtä paljon Jessie Waren kanssa, ja on hauska kuunnella kahta jotain niin erilaista levyä peräkkäin. Jo laulajan äänissä on selkeä ero, vaikka todella monipuolinen ja taitava Danilova onkin, silti sellaista samaa lämpöä siinä ei ole, mitä Jessiellä. Ja kylmän pohjoisen fiilis tältä 'Taigalta' välittyykin, sillä myös konesaundit ovat huomattavasti kolkommat ja karummat. Hetkittäin mieleen tulevat jopa Björkin 'Homogenic' levyn aikaiset konemusiikkikokeilut kaikessa erikoisuudessaan. Niilläkin on kuitenkin paikkansa, ja ainakin allekirjoittaneen tämä uusi Zola Jesus vakuutti, vaikka ei toki Guðmundsdóttirin tasolle pääsekään.

Levy toimii hyvin kokonaisuutena, mutta paranee erityisesti loppua kohti, ja toki sieltä on nostettava esille sellaisia kappaleita kuten tuo ensimmäisenä musiikkivideonakin julkaistu 'Dangerous Days'. Kärkibiisien joukkoon lukeutuvat myöskin 'Dust', 'Go (Blank Sea)', 'Ego', 'Nail', 'Long Way Down', 'Hollow' ja 'It's Not Over'.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi on hyväksyttävänä. Pidätän oikeuden julkaista ainoastaan asiallisia kommentteja.